torstai 10. toukokuuta 2012

Patakaappi

...tai siis ainaki puolikas sellanen =D Määhän oon aivan hulluna talonpoikaistavaraan =P Joskus vähän liianki hulluna ku joku vaan vie syrämmen No tämän yläkaapin isäntä bongas ja erehtyi sen vaimollensa näyttämään, ja määhän olin aaaaaaivan myyty! Tavara ku tavara, mutta jotain erikoista siinä pitää olla niin että sitä vaan ei voi vastustaa, ja tässä oli just sitä jotain =) Tämän alkuperää ei myyjä osannu sanoa, olivat ostaneet sen aikoinaan huutokaupasta, mutta eiköhän tuokin joskus maha selvitä =) Joten tänään se haettiin uuteen kotiin Photobucket Nyt tarvittee enään löytää alakaappi niin saan sitten restauroida ne olohuoneeseen meijän silmiä ilostuttamaan =) Aaaaaaaaw! Onneks on tuo siskoarmas joka koluaa miehensä kans huutokauppoja ja ostavat ihan ehtaa antiikkia, joten niitä voi aina yrittää nakittaa johkain huutoreissulensa huutamaan meillekki =D Mie en niin siitä välitä onko se arvoltaan jotenki arvokas, miulle sillä tunnearvolla on vaan väliä =) Nurinkurin on jo saanu runsaasti tapetteja seinillensä ja isäntä on läsikiny jo listojaki paikoilleen, kuvia siitä touhusta myöhemmin =) Ny äkkiä nukkumattia morjestamaan, huomenna muksut tarjoaa mammalle aamupalan hoitopaikassa ja pitää olla aikasten (siis taas entistä aikasemmin =P) liikenteesä. Viikonloppuja ja mitä ihaninta äitienpäivää mammoille, mummuille ja tummuille

1 kommentti:

  1. Voi kun ihuna tuo kaappi!!! Mie olen myös sitä mieltä, että tavaran ei tartte olla rahallisesti arvokas, jos se on muuten vaan ihana. Alakaappi löytyy kyllä joskus!
    Mulla on pari ihanuutta esiteltävänä, kunhan päästään muuttamaan ja saan ne väliaikaisvarastosta... Molemmilla on iso tunnearvo, rahallinen on vähän niin ja näin. En ole kysellyt - eikä kiinnostakaan :D
    Mukavaa äitienpäiväviikonloppua teille!!

    VastaaPoista