tiistai 3. heinäkuuta 2012

Honeyyy! I´m Literally Home ♥

30.6.2011 Photobucket 29.6.2012 MUUTTO! =D 2.7.2011 Photobucket Ja tätä päivää 3.7.2012 Photobucket Torstaina 28.6 oli muuttotarkastus joka päätyi myöskin lopputarkastukseks koska tuvasta ei muuta tarkastajan mielestä uupunu ku lauteet, joten otimma lootat kainaloon ja muutimma NurinKuriin perjantaina 29 päivä =) Oi sitä surrealistista tunnetta kun sai kömpiä vällyjen välistä ylös omassa kodissa, istua syömään aamupalaa oman ruokapöydän ääreen, olla vaan, kaikki yhes koos Herttileeri!!!! Me rakennettiin meille koti!!! Ei talo, vaan KOTI! Paljonko NurinKuri tuli maksamaan, en kerro =) Toisaalta, voiko kotia hinnotella. Talon voi, mutta ei kotia. Sen verran voin kertoa, että me saatiin kotiin kaikki mitä haluttiinki, kaikesta tingittiin, muttei silti yhtään mistään, u nöööy ;) Ja siitä huolimatta onnistuttiin alittamaan hinta-arvio n. 60 000€. Ei huono vuosisäästö välttis ollenkaan =) Joten elekää ihmiset peljäkkö, kyllä sen kodin voipi rakentaa alle 300 000€ ja vaikka alle 200 000€ =D, riippuu tieten aivan siitä, kuinka ja mihin sen rahan käyttää =) Mutta verta, hikeä ja kyyneleitä se vaatii. Ainaki tämä tämmöinen hartiapankkirakentaminen. Muunlaisesta rakentamisesta en tiedä, joten sitä en lähe myöskään ruotimaan =) Mutta sillon kun tämmöiseen urakkaan lähtee, pitää olla varautunut siihen, että se myöskin vaatii kaiken, ihan kaiken! Ei jää aikaa kavereille (joille lähtee miljoona satatuhatta pusua näin virtuaalisesti koska he ovat yhä edelleen olemassa vaikkei olla keritty ku ohimennen näkemään viimosen vuoden aikana Miulla on maailman parhaat ystävät! Ei jää aikaa harrastuksille (Ai nii miun piti käydä siellä uudella islanninhevostallilla jo kaks....vai kolme kuukautta sitte....) Ei jää aikaa perheelle, ei yhteisille harrastuksille.Ei millekkään yhteiselle ajalle... Mistä tuleeki mieleen että miulla on ihan maailman paras perhe Jotenki ikäänku ihmeen kautta me ollaan onnistuttu pitämään kaikki remellit käsissä ja isäntäki edes jotenkuten hengisä vaikka se onki puurtanu vuoden päivät kaikki päivät ensin töissä ja sitten yöhön asti raksalla. Lapsetki on kuulemma vielä ihan täysjärkisiä =D Emännästä voiki sitte olla montaa mieltä XD Vuosi on ollu rankka! Rakentaminen itsessään on jo rankkaa. Siihen päälle rankka työpaikka, siitä onneksi vaihto huomattavasti parempaan, paikkaan missä viihdyn tosi hyvin, mutta joka myöskin vaatii paljon enemmän. Asuminen väliaikasessa luukussa jossa ei oikeen mikään missään ruodusa, mutta olihan sielä katto ja seinät =D Iso hatunnosto nykyiselle esimiehelleni joka on kestäny emännän väsyneet kiukuttelut, jaloissa asti roikkuvat silmäpussit. Joka on jotenki jaksanu tsempata aina sillon ku tuntuu että ihan just kopsahtaa ohimo pöytään ja mie en enää jassa nousta siitä ylös. Ja joka on antanu löysää narua jotta emäntä on saanu hoitaa rakentamisen juoksevia asioita. Ja ihana ihana työkaverini Nauru pidentää ikää, ja häellä on kumma taito saada miut aina hyvälle tuulelle =) Niin hyvälle ettei aina tiedä että onko pää kipiä väsymyksestä vai siitä että on nauranu niin että meinaa verisuoni poksahtaa =) Noh, ajalla on tapana kullata muistot, ja nyt kaikki vaan tuntuu olevan niin hyvin! Niin hyvin itteasiassa, että ei oikeen jaksa vielä pahemmin sosialistisoitua, vaan meille tulee punkkaamaan elukoitten hoitaja, ja met pakatahan kassit ja lähetään vähän lomailemaan, koko poppoo =) Palailen taas astialle jahka kesää on vähän vietetty ja saapi jatkaa tätä tavaravuoren purkamista =) Lämpöstä kesää Photobucket