Tällä nyt ei ole mitään tekemistä rakentamisen kans, mutta paljonki tekemistä niiden oikeasti elämässä tärkeiden asioiden kans.
Keväällä elin jotenki raskaita aikoja, äitin syöpä, huonoja uutisia ystäväpiirissä, paljon synkkiä asioita jotka ikäänku huomaamatta kaivoivat itsensä sisuksiini ja ajatuksiini ja valtasivat mielen.
Joogan olin jo aloittanu aikasemmin, mutta sitten yks tapahtuma johti toiseen ja toinen kolmanteen jne ja sitte löysin sen todellisen joogan, joogan filosofian ja se on kasvattanu itseään samaan tahtiin kohti Slow Life-ajattelua, zen-filosofiaa... Kykyä todellaki oppia arvostamaan sitä hetkeä. Ei aamua, ei tulevaa iltaa, vaan tätä tässä ja nyt.
Oppinu arvostamaan niitä elämän todellisia asioita ja näkemään sydämellä, ei vain silmillä.
Oppinu että materialla ei ole väliä, kaikki on muuttuvaa. Ennen tavotteli sitä ja tätä ja voi ku tuonki sais. Nyt se ei tunnu enään miltään jos ei sitä saakkaan. Itseasissa se tuntuu paljon paremmalta ku huomaa ettei sitä oikeasti edes tarvi =)
Sitä näkee niin paljon enemmän, kokee niin paljon enemmän, ja tuntee niin paljon enemmän. Joskus tuntuu pakahtuvansa pelkästä onnesta jonku ohimenevän hetken verran!
Varjopuolensaki sillä tosin on, sillä että tuntee niin suuresti. Mutta ehkäpä se on just ne tunteet, jotka opettaa meitä, ilman niitä ei ois mahollisuutta oppia. Oppia myöski luopumaan, sillä kaikki menee kokoajan eteenpäin, ja ennenpitkää, joskus lyhyempää ja joskus pidempää, meidän kaikkien on luovuttava jostain.
Mutta ei sitä kannata jäädä suremaan, ei mikään koskaan kokonaan katoa vaikkei sitä enään fyysiesti pystyiskään koskemaan. Surulla on aikansa ja paikkansa, ja surukin kuuluu elämään. Mutta rakkaus, se mikä kumpuaa sydämestä, se ei katoa koskaan.
Henkkohtasesti en välitä enään minkään statuksen tavoittelusta. En tarvi merkkivaatteita enkä edes sitä omaa punasta tupaa ja perunamaata. kuka on koskaan päättäny että mikäs se on se, mikä pitäis saavuttaa? Vai ootko koskaan miettiny tuleeko siitä yhtään onnellisemmaks vaikka saavuttaiski sen? ja mikä se Se edes on? Oon aivan varma että minä kelpaan perheelleni, ystävilleni, jopa maailmalle ilman korkeakoulutusta, komeaa uraa, suurta taloa arvostetulla alueella tai maaseudun katveessa vaan siks että se on in. Ja tiiäkkös, mä oon aivan varma että niin kelpaa jokainen, jos vaan antaa itselleen luvan olla just se mikä on. Se kaikki Se löytyy sieltä sisältä
♥
♥ Damtussarna under sängen är änglarnas små tofflor.
Sytytetään tänään kynttilä Sandralle ja Ronnylle ja heidän ihanille pojille Roninille ja Matheolle , jotka menettivät isänsä syövälle Roninin syntymäpäivänä
♥
Tili pojille Ronin'ille ja Matheolle joka menetti isänsä Ronin'in 6-vuotis päivänä 19.10 2011 -Vänners stöd till familjen Vestö 555303-222833
